Vartio­lento­laivue – turvana kaikissa oloissa

Henkinen kestävyys – voiko sitä oppia?

Meripelastaja – osaaminen karttuu vuosien myötä

Au­to­maat­ti­por­tit au­ke­a­vat hi­taas­ti, kun saa­vun Van­taal­le Raja­var­ti­o­lai­tok­sen Var­ti­o­len­to­lai­vu­een toi­mi­pis­tee­seen Hel­sin­ki-Van­taan len­to­ken­tän ku­pee­seen. Olen so­pi­nut haas­tat­te­lus­ta van­hem­man meri­var­ti­jan Sami Ol­li­lan kans­sa.

Toi­mi­ti­lat ovat uu­det. Nap­paam­me kah­vi­mu­kit mat­kaan yh­tei­ses­tä ruo­kai­lu­ti­las­ta. Rau­hal­li­sen oloi­nen mies aset­tuu neu­vot­te­lu­huo­neen tuo­liin.

Kuka olet ja minkälainen on koulutustaustasi ja kokemuksesi pintapelastajana?

– Olen Sami Ol­li­la. Pa­ri­sen kym­men­tä vuot­ta olen teh­nyt näi­tä hom­mia, vuon­na 1996 olen tul­lut raja­var­ti­o­lai­tok­sel­le ja toi­mi­nut pin­ta­pe­las­ta­ja­na sii­tä läh­tien. Olen ns. ulko­puo­lel­ta rek­ry­toi­tu. Täl­lä het­kel­lä opis­ke­len työn ohes­sa ensi­hoi­ta­ja AMK-tut­kin­toa. Alun pe­rin olen va­rus­mies­pal­ve­luk­ses­sa käy­nyt su­kel­ta­ja­kou­lu­tuk­sen ja mi­nul­la on kil­pa­uin­ti­taus­taa, Sami aloit­taa rau­hal­li­ses­ti esit­te­lyn­sä.

– Hain ai­ka­naan va­rus­mies­pal­ve­luk­seen Ilma­voi­miin, mut­ta haa­ve kaa­tui haja­tait­toon. Ha­lu­sin kui­ten­kin va­rus­mies­pal­ve­luk­ses­ta­ni haas­ta­vaa, jo­ten hain ja pää­sin Meri­voi­mien su­kel­ta­ja­kurs­sil­le, jo­hon ote­taan 15-20 hen­keä ker­ral­laan.

– Pin­ta­pe­las­tus­kou­lu­tus­oh­jel­ma on mää­rä­muo­toi­nen, mut­ta pin­ta­pe­las­ta­jak­si pä­te­vöi­dy­tään ko­ke­nei­den pin­ta­pe­las­ta­jien kou­lu­tuk­ses­sa. Kou­lut­ta­jil­ta vaa­di­taan 5–10 vuo­den taus­taa. Kou­lu­tus on hy­vin yk­si­lö­koh­tais­ta.

– Va­paa-ajal­la toi­min Suo­men uima­o­pe­tus- ja hen­gen­pe­las­tus­lii­ton kou­lut­ta­ja­na hen­gen­pe­las­tus­puo­lel­la. Olen 13-vuo­ti­aan po­jan isä. Toi­min myös tä­män alan kan­sain­vä­li­ses­sä yh­dis­tys­toi­min­nas­sa ak­tii­vi­ses­ti. Eu­ro­pe­an Res­cue As­so­ci­a­ti­on pe­rus­tet­tiin suo­ma­lais­ten toi­mes­ta vuon­na 2009. Nyt mei­tä on jo 250 jä­sen­tä. Ko­koon­num­me muu­ta­man vuo­den vä­lein ym­pä­ri Eu­roop­paa. Tänä vuon­na ko­koon­num­me Is­lan­nis­sa kesä­kuus­sa, osal­lis­tu­jia odo­te­taan tu­le­van 50-100. Ny­kyi­sin ko­koon­tu­mi­siin liit­tyy myös kau­pal­li­nen puo­li. Va­rus­te­val­mis­ta­jat pää­se­vät siel­lä esit­te­le­mään uu­sia tuot­tei­taan. Käym­me ak­tii­vis­ta kes­kus­te­lua sul­je­tus­sa ryh­mäs­sä face­boo­kis­sa me ym­pä­ri­maa­il­maa meri­pe­las­tus­ta te­ke­vät ih­mi­set. Kan­sain­vä­li­nen bench mark­kaus on luon­te­vaa ja vä­li­tön­tä. Suo­men Juha Ete­läi­nen on yh­dis­tyk­sen pu­heen­joh­ta­ja edel­leen.

Nyt eletään aktiivista pääsykokeiden aikaa. Millaiset pääsykokeet pintapelastajaksi on?

– Tren­di on ol­lut, että tän­ne ha­e­taan ta­lon si­säi­ses­ti. Ha­ku­jen pe­rus­teel­la va­li­taan sit­ten pää­sy­ko­kei­siin. Fyy­si­nen osio pää­sy­ko­keis­sa on yhtä­jak­soi­ses­ti teh­tä­vät Coo­pe­rin tes­ti, li­has­kun­to-osio sekä ui­mis­ta ja su­kel­ta­mi­sis­ta si­säl­tä­vät al­las­tes­tit. Sii­nä tes­ta­taan koko­nais­kes­tä­vyyt­tä. Sa­man­lai­set tes­tit teem­me itse ku­kin vuo­sit­tain.

– Haas­tat­te­luis­sa on käy­tös­sä pis­tey­tys­sys­tee­mi. Taus­toil­la, mit­kä liit­ty­vät am­mat­tiin, on suu­ri mer­ki­tys. Ai­ka­naan mo­nen pe­rus­taus­ta oli Meri­voi­mien su­kel­lus­kurs­si, mut­ta sa­man­lais­ta stan­dar­dia ei ole taus­tal­la enää.

– Yhtä ai­kaa kou­lu­tet­ta­via on yleen­sä 2–4. Va­li­tut ovat yleen­sä lä­hem­mäs 30-vuo­ti­ai­ta.

– Pe­rus­luon­teen­piir­re, mitä ha­e­taan, on rau­hal­li­suus ja re­hel­li­syys omil­le tun­teil­le. Pe­lä­tä pi­tää, enem­män kyse on sii­tä, mi­ten pe­lot hal­lit­see. Suo­ma­lai­seen kou­lu­tuk­seen ei sovi mi­kään jenk­ki­tyy­lin boot camp -sys­tee­mi. Jen­keis­sä kou­lu­tuk­ses­sa vie­dään har­joi­tuk­set niin pit­käl­le että ol­laan jo­kai­sen stres­si­ta­son ääri­ra­joil­la.

– Hen­ki­sen kes­tä­vyy­den tu­li­si­kin kas­vaa työn myö­tä. Brit­ti­läi­nen kol­le­ga on sa­no­nut, että täs­sä työs­sä tar­vi­taan ky­kyä heit­täy­tyä tois­ten va­raan, sii­hen että pys­tyy luo­vut­ta­maan kont­rol­lin muil­le.

– Men­ta­li­teet­ti mei­dän mie­his­tös­sä on se, että har­joi­tuk­sis­sa riit­tää kun yksi sa­noo, ett­ei on­nis­tu ja har­joit­te­lu lo­pe­te­taan sii­hen. Meil­lä aja­tel­laan, että työ on se, joka kas­vat­taa hen­ki­seen puo­leen.

– Kun tätä on teh­nyt vii­ti­sen – kuu­ti­sen vuot­ta, niin al­kaa olla hyvä kä­si­tys sii­tä, mitä tämä työ pi­tää si­säl­lään. Vii­den ja kym­me­nen vuo­den vä­lis­sä on ka­ve­ri par­haim­mil­laan. Fyy­si­ses­ti läh­de­tään nel­jän­kym­pin jäl­keen ala­mä­keen, Sami nau­rah­taa.

Kuinka paljon teitä on ja millaisissa vuoroissa työskentelette?

– Mei­tä on kai­ken kaik­ki­aan 18, jois­ta kak­si on ensi­hoi­ta­jaa. Meil­lä on tänä vuon­na elä­köi­ty­viä pari kap­pa­let­ta ja ha­ku­ja on ol­lut tänä ke­vää­nä. Olem­me va­lin­neet jo seu­raa­vat kou­lu­tet­ta­vat.

– Meri­pe­las­tus­laki uu­dis­tui vuo­si­tu­han­nen vaih­tees­sa, mikä mää­rit­tää meri­pe­las­tus­he­li­kop­te­rin ensi­hoi­dol­li­sen ta­son vä­hin­tään pe­rus­ta­sol­le niin että hen­ki­lös­tön osaa­mi­nen ja vä­li­neis­tö vas­taa pe­rus­ta­soa (vrt. pe­rus­ta­son am­bu­lans­si). Var­ti­o­len­to­lai­vu­een pin­ta­pe­las­ta­jis­ta 3 on jo val­mis­tu­nut ensi­hoi­ta­jik­si ja kol­me val­mis­tuu lähi­ai­koi­na. Val­mis­tu­mi­sien jäl­keen Var­ti­o­len­to­lai­vu­ees­sa pal­ve­lee yh­teen­sä 8 ensi­hoi­ta­jaa, jois­ta 6 omaa myös pin­ta­pe­las­ta­jan pä­te­vyy­den. Tämä mah­dol­lis­taa tu­le­vai­suu­des­sa ensi­hoi­don osaa­mi­sen ta­son nos­ta­mi­sen hoi­to­ta­sol­le (vrt. hoi­to­ta­son am­bu­lans­si). Kai­kil­ta pin­ta­pe­las­ta­jil­ta vaa­di­taan vä­hin­tään ensi­hoi­don pe­rus­ta­son osaa­mi­nen.

Miehistö on yhtenäinen joukkue, jolla on elämänsuuruinen tavoite

– Mie­his­tös­sä on aina 5 hen­ki­löä, joil­la kai­kil­la on yh­tei­nen ta­voi­te, saa­da ih­mi­nen tai ih­mi­set pe­las­tet­tua meri­hä­däs­tä. Etu­pen­kil­lä on kak­si oh­jaa­jaa (len­tä­jää) eli pääl­lik­kö ja perä­mies. Pääl­lik­kö len­tää pää­sään­töi­ses­ti. Perä­mies toi­mii na­vi­gaat­to­ri­na ja hoi­taa myös vies­ti­lii­ken­net­tä. Taka­pen­kil­tä löy­tyy len­to­me­kaa­nik­ko, joka toi­mii vins­si­o­pe­raat­to­ri­na. Sit­ten on kak­si pin­ta­pe­las­ta­jaa tai pin­ta­pe­las­ta­ja ja ensi­hoi­ta­ja. Ensi­hoi­to­teh­tä­vän vies­ti­lii­ken­teen yh­teis­työ­vi­ran­o­mai­siin ja joh­to­kes­kuk­seen hoi­taa mie­his­tös­sä ensi­hoi­ta­jan pä­te­vyy­den omaa­va mie­his­tön jä­sen. Len­tä­jät voi­vat näin pa­rem­min kes­kit­tyä itse len­to­teh­tä­vän suo­rit­ta­mi­seen etu­pen­kil­lä.

– Sen­so­ri­tek­niik­kaan eli ope­raat­to­rin kon­so­liin koko taka­mie­his­tö saa kou­lu­tuk­sen, mut­ta pää­sään­töi­ses­ti len­to­me­kaa­nik­ko toi­mii sys­tee­mi­o­pe­raat­to­ri­na H215 meri­pe­las­tus­he­li­kop­te­rin mie­his­tös­sä.

– Mie­his­tön vii­den jä­se­nen ko­koon­pa­not vaih­te­lee sat­tu­man­va­rai­ses­ti, meil­lä ei ole va­kiin­tu­nei­ta työ­tii­me­jä, vaan saam­me työs­ken­nel­lä eri kol­le­goi­den kans­sa.

– Täs­sä mei­dän tuki­koh­das­sa yh­dis­tyy Var­ti­o­len­to­lai­vu­een esi­kun­ta, Hel­sin­gin tuki­koh­dan ope­ra­tii­vi­nen toi­min­ta ja kor­jaa­mo­toi­min­ta.

Onko Suomessa jotain erityisosaamista, mistä muut voisivat ottaa oppia?

– Uniik­kia on erit­täin hy­vin toi­mi­va vi­ran­o­mais­yh­teis­työ. Tu­em­me kaik­kia vi­ran­o­mai­sia. Muu­al­la maa­il­mas­sa on pal­jon sek­to­roi­tu­neem­paa. Teem­me vah­vaa yh­teis­työ­tä po­lii­sin ja pe­las­tus­lai­tok­sen sekä ensi­hoi­don kans­sa. Sai­raan­hoi­to­pii­rin kans­sa on toi­mi­va yh­teis­työ. Vir­ve-verk­ko on toi­mi­va. Meil­lä toi­mi­taan vi­ran­o­mais­ten kes­ken jous­ta­vas­ti ja te­hok­kaas­ti. Esi­mer­kik­si kun ha­e­taan pe­las­tet­ta­vaa lai­val­ta, Finn­Hem­sin ensi­hoi­to­lää­kä­ri läh­tee mu­kaan.

– Meri­pe­las­tus­kes­kus joh­taa mei­tä. Hätä­kes­kus­lai­tok­sen kans­sa on teh­ty so­pi­muk­set. Ny­kyi­sin hä­ly­tyk­set tu­le­vat suo­raan vir­vei­hin. Vii­vei­tä on saa­tu oleel­li­ses­ti pie­nen­net­tyä.

– Kai­ken kaik­ki­aan Suo­men SAR-toi­min­nan laa­duk­kuus ja eri­tyi­ses­ti toi­min­nan moni­puo­li­suus on ai­nut­laa­tuis­ta, ei Eu­roo­pas­sa olla sa­mal­la ta­sol­la. Bri­teis­sä ja Nor­jas­sa on joil­tain osin vas­taa­vaa kuin meil­lä.

Miten työsi on muuttunut vuosien mittaan?

– Ka­lus­to on muut­tu­nut. Meil­lä on nyt esim. Su­per Pu­mas­ta päi­vi­tet­ty ver­sio H215. He­li­kop­te­rien tek­niik­ka on tie­tys­ti mo­der­ni­soi­tu­nut kah­des­sa­kym­me­nes­sä vuo­des­sa. Työn pe­rus­e­le­men­tit ovat sa­mat, mut­ta uu­sia ele­ment­te­jä­kin on tul­lut mu­kaan. Myös omaa eri­tyis­o­saa­mis­ta pää­see hyö­dyn­tä­mään. Esi­mer­kik­si minä koor­di­noin kaik­kea ku­vaa­mi­seen liit­ty­vää tek­nis­tä osaa­mis­ta Var­ti­o­len­to­lai­vu­ees­sa.

– ”Työ­pöy­tä­haas­tei­ta” tuo kuva­ma­te­ri­aa­lin työs­tä­mi­seen käy­tet­tä­vät oh­jel­mat, joi­ta ei tah­do saa­da la­dat­tua näi­hin mei­dän verk­koi­hin. Pa­ran­nus­ta on sil­le alu­eel­le tul­lut vii­mei­sen vuo­den ai­ka­na. Tie­to­tur­va-asi­oi­hin liit­ty­en olen kyl­lä huo­man­nut it­ses­sä­ni hy­vää asen­teel­lis­ta muu­tos­ta. So­mes­sa toi­min pää­a­si­as­sa vain työ­mi­nä­nä. Valo­ku­vaus on into­hi­moi­nen har­ras­tuk­se­ni.

Paljonko vartiolentolaivueella on hälytyksiä? Miten ylläpidätte osaamistanne?

– Hä­ly­tyk­siä, jois­sa läh­de­tään il­maan, on n. 250 per tuki­koh­ta vuo­des­sa. Se ei suin­kaan ole mi­ten­kään ta­sais­ta päi­vys­tys­jak­sois­sa. Jo­kai­nen päi­vys­tys al­kaa va­rus­tei­den tar­kas­ta­mi­sel­la (kui­va­pu­vut ym). Hoi­ta­ja­na toi­mi­va kat­soo ensi­hoi­to­vä­li­neet yh­des­sä pin­ta­pe­las­ta­jien kans­sa. Se on vält­tä­mä­tön ru­tii­ni, joka orien­toi työ­vuo­roon.

– Har­joi­tuk­set suun­ni­tel­laan ti­lan­teen mu­kaan. Sään­nön­mu­kai­ses­ti py­ri­tään jär­jes­tä­mään jon­kin­lai­nen har­joi­tus, esi­mer­kik­si vins­saa­mi­nen tai mit­ta­ri­len­to­har­joi­tus. Len­tä­jät käy­vät pari ker­taa vuo­des­sa si­mu­laa­ti­o­har­joi­tuk­sen.

– Si­mu­laa­ti­o­kou­lu­tuk­se­na on kai­ken­lais­ta ensi­hoi­toon liit­ty­vää, nii­tä jär­jes­te­tään tar­peen mu­kaan. Pin­ta­pe­las­ta­jat käy­vät ta­voit­teel­li­ses­ti 80 tun­tia har­joit­te­le­mas­sa am­bu­lans­seis­sa ja tänä ke­sä­nä jo­kai­nen käy har­joit­te­le­mas­sa kol­me päi­vää Mei­lah­den päi­vys­tys­poli­kli­ni­kal­la. Täl­lai­nen toi­min­ta on to­del­la hy­vää yh­teis­työ­tä eri toi­mi­joi­den vä­lil­lä.

Pelastusoperaatiot eivät aina pääty onnellisesti. Miten puratte tilanteita jälkikäteen yhdessä? Mikä on mieleenpainuvin tehtäväsi?

– Va­paa­muo­tois­ta kes­kus­te­lua käy­dään kes­ke­näm­me, kun ti­lan­tei­ta pu­re­taan. On pu­hut­tu, että pi­täi­si olla mää­rä­muo­toi­sem­pi jär­jes­tel­mä. Dif­fu­sing-ta­soi­nen pur­ku on­nis­tui­si omal­la po­ru­kal­la, deb­rie­fing on sy­vem­pi taso, jos­sa tar­vit­tai­siin ulko­puo­li­sia am­mat­ti­lai­sia tu­ek­si. Omia te­ke­mi­siä sitä miet­tii enem­män kuin ih­mis­koh­ta­loa.

– Kaik­ki teh­tä­vät ovat ai­nut­ker­tai­sia, vai­kea on ni­me­tä yhtä mie­leen­pai­nu­vin­ta. Ehkä tun­ne­in­ten­sii­vi­sin on ihan en­sim­mäi­siä alku­vai­heen teh­tä­viä. Olin nuo­ri pari­kymp­pi­nen ja mi­nul­la oli päi­vä­kel­poi­suus, toi­min siis mie­his­tön jä­se­ne­nä, mut­ta en vie­lä voi­nut päi­vys­tää. Rah­ti­a­luk­ses­sa oli pu­don­nut mies 7 met­riä ruu­maan. Se oli vins­saus­ta­pah­tu­ma­na jo hy­vin haas­ta­va. Medi­he­lin lää­kä­ri tuli mu­kaan. Vas­tas­sa oli va­ka­vas­ti vam­mau­tu­nut po­ti­las, jon­ka siir­tä­mi­ses­sä oli val­ta­via ris­ke­jä. Muis­tan sen pai­neen, joka tuli sii­tä, että vä­häi­sel­lä ko­ke­muk­sel­la piti osal­lis­tua pää­tök­sen­te­koon ja jopa teh­dä pää­tök­set.

– Kriit­ti­sim­mät tur­val­li­suus­koh­dat käy­dään yh­des­sä lä­vit­se. Finn­Hem­sin­lää­kä­rit käy­vät ny­kyi­sin päi­vän kou­lu­tuk­sen tääl­lä meil­lä. Sil­loin ei ol­lut vie­lä sel­lais­ta käy­tän­töä.

Työhön liittyy suuria riskejä. Miten niitä pystyy käsittelemään?

– Kun kop­te­ri on käyn­nis­sä, sil­loin on eni­ten te­ho­ja käy­tös­sä. Vai­je­rin ta­ker­tu­mi­nen ja oh­jaus­na­run ta­ker­tu­mi­sen ris­ki on aina ole­mas­sa. Koko mie­his­tön on ol­ta­va to­del­la skarp­pi­na koko ajan. Ajat­te­lu­pro­ses­sis­sa tär­kein­tä on, että pys­tyy heti hyp­pää­mään oleel­li­seen.

– Esi­mer­kik­si pi­me­äl­lä saat­taa tul­la ase­ma­ta­jun me­ne­tyk­siä. Oh­jaa­ja ei näe vins­saus­ta­pah­tu­mas­sa taak­se. Uu­sim­mis­sa ko­neis­sa on au­to­ma­tiik­ka hy­vin ke­hit­ty­nyt­tä, kop­te­ri pi­tää pa­rem­min paik­kan­sa. Myös vins­si­ka­me­ra on käy­tös­sä, se li­sää tur­val­li­suut­ta.

– Mut­ta ko­vis­sa olo­suh­teis­sa on ih­mis­käsi ja ih­mis­mie­li se, joka te­kee työn.

Millainen työnantaja valtio on?

– Raja­var­ti­o­lai­tos on ha­lut­tu työn­an­ta­ja. Tääl­lä pin­ta­pe­las­ta­ji­na työs­ken­te­le­vil­lä on raja- tai meri­puo­len kou­lu­tus kai­kil­la taus­tal­la.

– Val­ti­ol­la on hyvä olla töis­sä. Työ­ta­po­ja ke­hi­te­tään ja on jous­ta­vuut­ta pa­ran­taa te­ke­mis­tä jat­ku­vas­ti. Esi­mer­kik­si Su­per Pu­maan teh­ty ensi­hoi­to­yk­sik­kö on mei­dän ide­oi­ma, jot­ta se me­nee mah­dol­li­sim­man pie­neen ti­laan. Nyt sitä mal­lin­ne­taan muu­al­le­kin Eu­roop­paan. Pin­ta­pe­las­ta­jil­la elä­ke­ikä on 57 vuot­ta. On kui­ten­kin mah­dol­lis­ta työl­lis­tyä muu­al­le Raja­var­ti­o­lai­tok­seen.

– Mel­ko mie­hi­nen ala­han tämä on, ope­ra­tii­vi­sel­la puo­lel­la ei ole täl­lä het­kel­lä yh­tään nais­ta. Len­tä­jät rek­ry­toi­daan Ilma­voi­mien len­to­sota­kou­lus­ta. Pin­ta­pe­las­tus­kou­lu­tus­oh­jel­ma pe­rus­tuu len­to­kou­lu­tus­oh­jel­maan (päi­vä- ja yö­olo­suh­teis­sa) ja kes­tää n. puo­li vuot­ta.

– Ny­kyi­sin meil­lä pin­tu­reil­la on aina työ­pari. Hen­ki­lö­ke­mi­at pi­tää olla kaik­kien kans­sa koh­dal­laan, että pys­tyy luot­ta­maan pa­riin kai­kis­sa ti­lan­teis­sa. Mie­les­tä­ni olem­me on­nis­tu­neet tääl­lä hie­rar­ki­an vä­hen­tä­mi­ses­sä, mut­ta ehkä edel­leen voi olla ar­kuut­ta ky­seen­a­lais­taa tai ar­vos­tel­la.

Kylmän veden kunnioitus

Mil­lai­sia oh­jei­ta ha­lu­ai­sit an­taa me­rel­lä liik­ku­vil­le?

– Kyl­lä näin tal­ven jäl­keen ih­me­tyt­tää joka­vuo­ti­nen jää­ral­li. Mik­si ei osa­ta kun­ni­oit­taa kyl­mää vet­tä? Jäil­lä kun lii­ku­taan ei ole mi­tään mer­ki­tys­tä sil­lä kuin­ka hy­vin tun­net ve­det, jää­ti­lan­ne on joka vuo­si aina eri­lai­nen. Jääl­lä lii­kut­ta­es­sa pi­täi­si olla sama men­ta­li­teet­ti kuin ve­neel­lä lii­kut­ta­es­sa. Me­rel­lä ol­laan mat­kal­la, se ei ole suo­ra­vii­vais­ta siir­ty­mis­tä pai­kas­ta A paik­kaan B ku­ten maan­teil­lä, vaan si­säl­tää mo­nia ulot­tu­vuuk­sia.

Super Puma

Haas­tat­te­lun lo­puk­si käym­me tu­tus­tu­mas­sa Su­per Pu­maan hal­lis­sa. Su­per Puma on il­mei­sen yl­pey­den aihe koko tii­mil­le. Kun saa­vum­me hal­liin, käyn­nis­sä on ko­neen pesu­hom­mat, mut­ta pää­sem­me kurk­kaa­maan si­säl­le. Sami esit­te­lee ko­neen tek­niik­kaa. Olen ai­van my­kis­ty­nyt kai­kes­ta tek­nii­kas­ta enkä osaa pal­jon ky­sel­lä li­sää. Sami ker­too vie­lä ker­ran vuo­des­sa pi­det­tä­vis­tä si­mu­laa­ti­o­har­joi­tuk­sis­ta, kuin­ka he opet­te­le­vat itse pe­las­tau­tu­maan up­po­a­vas­ta kop­te­ris­ta.

Sami ker­too toi­mi­van­sa yh­te­nä kou­lut­ta­jis­ta nyt aloit­ta­vil­le uu­del­le kah­del­le pin­ta­pe­las­ta­ja­kou­lu­tuk­seen va­li­tul­le. – Se on oi­ke­as­ti in­nos­ta­vaa ja pal­kit­se­vaa työ­tä, olen to­del­la si­tou­tu­nut sii­hen.

Mie­tin pin­ta­pe­las­tus­ti­lan­tei­ta. Nii­den in­ten­sii­vi­syyt­tä, mil­lais­ta hui­ke­aa am­mat­ti­tai­toa, voi­maa ja rau­hal­li­suut­ta tar­vi­taan, kun pe­las­te­taan ih­mi­nen ve­des­tä ylös kop­te­riin. Mil­lai­sia elä­män­koh­ta­loi­ta kie­tou­tuu pin­ta­pe­las­ta­jan ja vai­je­rin va­raan. Kurk­kua ku­ris­taa ja sil­mä­kul­mat kos­tu­vat. Ol­kaa on­nel­li­set te kak­si va­lit­tua, jot­ka saat­te ope­tel­la tär­ke­ään am­mat­tiin tä­män huip­pu­am­mat­ti­lai­sen oh­jauk­ses­sa.


Mai­ju Laak­so
Tie­dot­ta­ja
Val­ti­o­va­rain­mi­nis­te­riö

Var­ti­o­len­to­lai­vue on Raja­var­ti­o­lai­tok­sen len­to­toi­min­nas­ta huo­leh­ti­va hal­lin­to­yk­sik­kö, jon­ka pal­ve­luk­ses­sa on noin 130 hen­ki­löä. Var­ti­o­len­to­lai­vue koos­tuu Hel­sin­gis­sä si­jait­se­vas­ta esi­kun­nas­ta ja kol­mes­ta tuki­koh­das­ta jot­ka si­jait­se­vat Tu­rus­sa, Hel­sin­gis­sä ja Rova­nie­mel­lä yleis­ten len­to­a­se­mien yh­tey­des­sä.

Var­ti­o­len­to­lai­vue to­teut­taa Raja­var­ti­o­lai­tok­sen laki­sää­teis­ten teh­tä­vien tar­vit­se­man len­to­toi­min­nan he­li­kop­te­reil­la ja len­to­ko­neil­la. Ilma-alus­ten pää­teh­tä­vät ovat ra­jo­jen val­von­ta maal­la ja me­rel­lä sekä meri­pe­las­tus. Val­von­ta­len­to­ko­nei­den kes­kei­se­nä teh­tä­vä­nä on li­säk­si me­rel­li­nen ym­pä­ris­tö­val­von­ta.

Var­ti­o­len­to­lai­vue yllä­pi­tää jat­ku­vaa meri­pe­las­tus­val­miut­ta kol­mel­la he­li­kop­te­ril­la Tu­rus­sa, Hel­sin­gis­sä ja Rova­nie­mel­lä. Ilma-aluk­sil­la tu­e­taan yh­teis­toi­min­ta­vi­ran­o­mai­sia et­sin­tä- ja pe­las­tus­teh­tä­vis­sä, sai­raan­kul­je­tuk­sis­sa, met­sä­pa­lo­jen sam­mu­tuk­ses­sa sekä muis­sa vir­ka-apu­teh­tä­vis­sä. Var­ti­o­len­to­lai­vue osal­lis­tuu tar­vit­ta­es­sa kan­sain­vä­li­siin raja­val­von­ta­o­pe­raa­ti­oi­hin EU:n alu­eel­la sekä ym­pä­ris­tön­val­von­taan koko Itä­me­ren alu­eel­la.

Pe­las­tus­he­li­kop­te­rin toi­min­ta

Mitä kop­te­ris­ta löy­tyy

www.raja.fi/vllv

H215 (Su­per Puma) mie­his­töä. Va­sem­mal­ta pin­ta­pe­las­ta­ja Sami Ol­li­la, pin­ta­pe­las­ta­ja Juha Ete­läi­nen, he­li­kop­te­rin pääl­lik­kö Timo Ha­ri­kos­ki, he­li­kop­te­rin perä­mies Juho Täh­ti­nen ja len­to­me­kaa­nik­ko Mar­kus Sil­ver­berg. Kuva Lloyd Hor­gan.

Kuva Lloyd Hor­gan.

Kuva Lloyd Hor­gan.

Kuva Lloyd Hor­gan.

Kuva Lloyd Hor­gan.

#val­ti­ol­la 1/2018 – Val­ti­on­hal­lin­non ke­hit­tä­mi­sen ajan­koh­tais­leh­tiKesä­kuu 201826.6.2018